Tekijä: admin

Yksinkertainen testi, joka näyttää miten skill toimii: Uudella numeroiden-tunnistaminen taidolla, merkkijonojen yhteenlasku: Miten toimii numeroiden-tunnistaminen -taito Numeroiden tunnistaminen taito on yksinkertainen .md tiedosto –skills/numeroiden-tunnistaminen/SKILL.md:

SSOT siirtyy DuckDB‑aikakauteen Aikasarjatietokannat ovat olleet pitkään IoT‑ ja SCADA‑järjestelmien selkäranka. Mutta kun järjestelmät kehittyvät kohti UNS‑pohjaista reaaliaikaisuutta ja AI‑skills automaatiota, perinteinen malli ei riitä. InfluxDB:n rajat tulivat vastaan InfluxDB on ollut pitkään suosittu valinta aikasarjadatan tallennukseen. Mutta muutokset ovat tehneet sen avoimen version käytöstä hankalaa: UNS: reaaliaikaisuus ei kuulu tietokantaan UNS (Unified Namespace) tuo…

MVEAT26, Säätösalaojitus ja sen etäohjaus SSOT-automaation tavoite SSOT-automaation tavoitteena on vähentää säätösalaojakastelun työmäärää. Manuaaliset säätökaivojen ohjaustoimenpiteet ovat hyvin käyttökelpoisia ja suositeltavia, mikäli aikaa on käytettävissä. Säätökastelun etäohjaus ja automaatio vaativat tarkan tilannetiedon kohteena olevan pellon tilanteesta. Ajantasainen tieto pellosta on välttämätön automaatiolle ja etäohjaukselle. Säätösalaojakaivojen ohjaus tulee automatisoitumaan tulevaisuudessa. Automaatiossa otetaan käyttöön uusia teknologioita tekoälyn…

Perinteinen teollisuus automaatio on rakennettu hierarkkisen Purdue‑mallin mukaan. Purdue‑malli (Purdue Enterprise Reference Architecture (PERA)) on Purduen yliopistossa kehitetty automaation tasomalli, joka jäsentää teollisuuden järjestelmät selkeisiin kerroksiin. Purdue-malli on hyvä viitekehys, mutta raskas toteuttaa ja ylläpitää – varsinkin pellolla, jossa sähkön ja tietoliikenteen häiriöt ovat mahdollisia. SSOT‑automaatio perustuu avoimiin standardeihin ja selkeään roolijakoon. Sen toiminta on…

Tänään tulee kuluneeksi tasan 35 vuotta siitä, kun Johanna Ahonen allekirjoitti diplomityönsä “Säätöojituksen ja pohjavesikastelun käyttö ja soveltuvuus Suomessa” (22.3.1991). Se on paperi, joka pitäisi jokaisen vesitalouden tutkijan ja päättäjän lukea — ei nostalgian vuoksi, vaan siksi että se sisältää edelleen tarkimman, käytännöllisimmän ja kokonaisvaltaisimman analyysin säätösalaojituksen toiminnasta Suomessa. Ja mikä ironisinta: se tehtiin opiskelijatyönä,…

Vuoden 2025 joulublogissa kirjoitin, että etäohjaus ilman kohteen seurantaa on uhkapeliä. Päätöksiä ei voi tehdä pelkkien ennusteiden tai edellisten vuosien tilanteiden perusteella, koska ne eivät kerro mitä maassa ja pohjavedessä tapahtuu juuri nyt. Tämä ongelma ei katoa tulevaisuudessa – olosuhteet vaihtelevat entistä rajummin, ja järjestelmien pitäisi pystyä reagoimaan muutoksiin nopeasti ja luotettavasti. Tänä vuonna voin…

Kiitos kuluneesta vuodesta! Vuosi 2025 on ollut täynnä yhteistyötä ja edistystä. Haluan kiittää kaikkia yhteistyöstä, joka on mahdollistanut SSOT-automaation kehittämisen. Erityinen kiitos kuuluu Saija Hamaralle, hänen tärkeitä asioita esiin nostavasta opinnäytetyöstään, Säätösalaojituksen käyttäjäkokemuksia Pohjois-Suomesta. Tämä työ antaa ajattelemisen aihetta kaikille säätösalaojituksen ja säätökastelun parissa työskenteleville. Voit kuunnella yhteenvedon opinnäytetyöstä klikkaamalla tätä linkkiä. Säätösalaojituksen yhteydessä mainitaan usein etäohjauksen…

Noin vuosi sitten 11.11.2024, kysyttiin Tuurissa: ”Onko SSOT-automaatio yhteensopiva RED direktiivistä annettujen delegoitujen asetusten kanssa?” Tämä blogi selventää SSOT-automaation, EU:n radiolaitedirektiivin (Radio Equipment Directive, RED) ja sen delegoitujen asetusten välistä suhdetta. Vastasin Tuurin esittelytilaisuudessa, että SSOT-automaatio täyttää ja tulee täyttämään myös tulevaisuudessa kaikki kyseisen direktiivin delegoitujen asetusten vaatimukset, joiden soveltamisalaan SSOT-automaatio kuuluu. RED direktiivin yleiskuvan…

Edellisessä blogissa kerroin MCP-palvelun käyttämisestä säätösalaojituksen ohjaustoimenpiteiden avustavana järjestelmänä. MCP-palvelulla voidaan antaa esimerkiksi sääennuste ja säätösalaojituksen ohjeet tekoälyn käyttöön. Blogissa 22.9. kirjoitin Ilmatieteenlaitoksen avoimen datan sääennusteen tietojen viemisestä MCP-palvelun kautta tekoälyn hyödynnettäväksi. Mutta miten säätösalaojituksen ja -kastelun ohjeistus saadaan tekoälyn käyttöön? Verkosta löytyy useita palveluja, joiden avulla esimerkiksi PDF-tiedostoja voidaan käyttää tekoälyavusteisesti (suosikkini on Googlen…

Blogissa Automaatio murroksessa kerroin, ettei sääennustetta ole vielä saatavilla Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta MCP-palveluna. Kyseinen palvelu mahdollistaisi tekoälylle ohjeiden antamisen sään perusteella, mikä on säätösalaojituksen ja -kastelun ohjauksen tavoitteena toimenpidepäätöksiä avustavissa järjestelmissä (asiasta tarkemmin kokonaisarkkitehtuuri -sivulla) Tein MCP-palvelun, joka antaa tekoälylle kuvauksen:   @mcp.tool()def saaennuste(lat: float, lon: float) -> str:”””Paikallinen sääennuste (lat, lon) koordinaateilla. Latitude…