Tekijä: admin

Tänään, 21. lokakuuta 2026, julkaistiin virallisesti odotettu DuckDB 2.0 ”Cyanoptera”. Tämä uusi julkaisu tuo mukanaan kaksi mullistavaa uudistusta – täysin uudelleenkirjoitetun rekursiivisen CTE-moottorin sekä natiivit tietokantatason triggerit. Tietograafin toteutus onnistuu DuckDB 2.0 tietokannalla, jos kysessä on paikallinen sovellus. Teollisuusautomaation piireissä elää vahva luulo, että jos Unified Namespace (UNS) -hierarkia halutaan kytkeä fysiikan säännöt tuntevaan ontologiaan…

Teollisuuden ja maatalouden automaatiossa Unified Namespace (UNS) eli yhtenäinen nimiavaruus on nykypäivää. UNS kokoaa yrityksen kaiken datan – oli kyseessä tehdas tai älykäs säätösalaojitettu pelto – yhteen selkeään, hierarkkiseen puurakenteeseen. Kun UNS-puu toteutetaan MQTT Sparkplug -protokollalla, törmätään usein väärinkäsitykseen, että Sparkplug B pakottaa UNS-puun matalaksi (koska osoite on matala: Group / Edge / Device). Miten…

Automaatio, datanhallinta ja tekoäly ovat suuressa muutoksessa, kun tietograafit ottavat yhä keskeisemmän roolin tietojen asiayhteyksien eli kontekstien hallinnassa. Vaikka tietograafi (Knowledge Graph, KG) ei ole käsitteenä uusi, tekoälyn vallankumous on tehnyt sen hyödyistä ajankohtaisempia kuin koskaan. Suurin osa tekoälyn hyödyntämästä tiedosta lepää edelleen perinteisissä relaatiotietokannoissa, jotka on suunniteltu riveiksi ja sarakkeiksi taulukoihin. Tämä rakenne toimii…

Kiitokset hyvistä keskusteluista Salaoja-areenalla, sekä muilla osastoilla! Maatalouden automaatioon perehtyneiden kanssa on aina ilo keskustella. Nyt on kesäloman aika, joten palataan automaatioasioihin vasta syksyllä. Kesälomalla on aikaa rentoutaviin asioihin, ilman tietokonetta. Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille harrastusten parissa!

Viime juhannuksena, eli vasta noin vuosi sitten löysin tekoälyn ominaisuuden, joka muutti käsitykseni tekoälyn hyödyllisyydestä automaatiossa. Sain tekoälyltä vastauksen, joka sisälsi edellisenä päivänä tapahtuneen asian. Aikaisemmin luulin tekoälyn tietävän sen, mitä sille on opetettu. Automaation koneoppimiseen liittyvät teoriat eivät riitäneet generatiivisen tekoälyn hyötyjen ymmärtämiseen. Todella mielenkiintoisiksi ja käytännönläheisiksi tekoälyn kyvyt tulevat yhteistyössä digitaalisten kaksosten kanssa.…

Yksinkertainen testi, joka näyttää miten skill toimii: Uudella numeroiden-tunnistaminen taidolla, merkkijonojen yhteenlasku: Miten toimii numeroiden-tunnistaminen -taito Numeroiden tunnistaminen taito on yksinkertainen .md tiedosto –skills/numeroiden-tunnistaminen/SKILL.md:

SSOT siirtyy DuckDB‑aikakauteen Aikasarjatietokannat ovat olleet pitkään IoT‑ ja SCADA‑järjestelmien selkäranka. Mutta kun järjestelmät kehittyvät kohti UNS‑pohjaista reaaliaikaisuutta ja AI‑skills automaatiota, perinteinen malli ei riitä. InfluxDB:n rajat tulivat vastaan InfluxDB on ollut pitkään suosittu valinta aikasarjadatan tallennukseen. Mutta muutokset ovat tehneet sen avoimen version käytöstä hankalaa: UNS: reaaliaikaisuus ei kuulu tietokantaan UNS (Unified Namespace) tuo…

MVEAT26, Säätösalaojitus ja sen etäohjaus SSOT-automaation tavoite SSOT-automaation tavoitteena on vähentää säätösalaojakastelun työmäärää. Manuaaliset säätökaivojen ohjaustoimenpiteet ovat hyvin käyttökelpoisia ja suositeltavia, mikäli aikaa on käytettävissä. Säätökastelun etäohjaus ja automaatio vaativat tarkan tilannetiedon kohteena olevan pellon tilanteesta. Ajantasainen tieto pellosta on välttämätön automaatiolle ja etäohjaukselle. Säätösalaojakaivojen ohjaus tulee automatisoitumaan tulevaisuudessa. Automaatiossa otetaan käyttöön uusia teknologioita tekoälyn…

Perinteinen teollisuus automaatio on rakennettu hierarkkisen Purdue‑mallin mukaan. Purdue‑malli (Purdue Enterprise Reference Architecture (PERA)) on Purduen yliopistossa kehitetty automaation tasomalli, joka jäsentää teollisuuden järjestelmät selkeisiin kerroksiin. Purdue-malli on hyvä viitekehys, mutta raskas toteuttaa ja ylläpitää – varsinkin pellolla, jossa sähkön ja tietoliikenteen häiriöt ovat mahdollisia. SSOT‑automaatio perustuu avoimiin standardeihin ja selkeään roolijakoon. Sen toiminta on…

Tänään tulee kuluneeksi tasan 35 vuotta siitä, kun Johanna Ahonen allekirjoitti diplomityönsä “Säätöojituksen ja pohjavesikastelun käyttö ja soveltuvuus Suomessa” (22.3.1991). Se on paperi, joka pitäisi jokaisen vesitalouden tutkijan ja päättäjän lukea — ei nostalgian vuoksi, vaan siksi että se sisältää edelleen tarkimman, käytännöllisimmän ja kokonaisvaltaisimman analyysin säätösalaojituksen toiminnasta Suomessa. Ja mikä ironisinta: se tehtiin opiskelijatyönä,…