MVEAT26, Säätösalaojitus ja sen etäohjaus
SSOT-automaation tavoite
SSOT-automaation tavoitteena on vähentää säätösalaojakastelun työmäärää. Manuaaliset säätökaivojen ohjaustoimenpiteet ovat hyvin käyttökelpoisia ja suositeltavia, mikäli aikaa on käytettävissä. Säätökastelun etäohjaus ja automaatio vaativat tarkan tilannetiedon kohteena olevan pellon tilanteesta. Ajantasainen tieto pellosta on välttämätön automaatiolle ja etäohjaukselle.
Säätösalaojakaivojen ohjaus tulee automatisoitumaan tulevaisuudessa. Automaatiossa otetaan käyttöön uusia teknologioita tekoälyn yleistyessä. SSOT-automaatio pohjautuu avoimiin standardeihin, joka mahdollistaa uusien palvelujen käyttöönoton ilman järjestelmäuudistuksia.
Jääkö tehtäviä tekemättä, ajanpuutteen takia?
Seuranta ja tarkkailu ovat asiat, jotka jäävät usein tekemättä ajanpuutteen vuoksi. Automaation isoin etu on mielenrauha, siitä että asiat ovat kunnossa. Riskienhallinnan tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa myös pelloilla, säätökastelun ja muiden automatisoitavien toimenpiteiden seurauksena.
SSOT-automaation toiminta
Mitä osia kuuluu SSOT-automaatioon ja miten se toimii käytännössä.
1. Kaikki alkaa pellolta: anturit ja kaivot
Pellolla on SSOT-automaation kenttälaitetteet:
1.1. SäätöSalaojaKaivo (SSK)
- avaa ja sulkee padotuksen
- asettaa säätökaivon padotuksen
- mittaa vedenpinnan
- mittaa pellon pohjaveden korkeuden
- kaivon ohjauksen ohitus tarvittaessa
- raportoi tilanteen
- vastaanottaa ohjauskomennot
1.2. PohjaVesiPutki (PVP)
- mittaa pohjaveden korkeuden pellolla
- kertoo, miten vesi oikeasti liikkuu lohkossa
- toimii automaation “silmänä” pellonpinnan alla
Nämä SSOT-automaatiolaitteet ovat järjestelmän kädet ja aistit.
Ilman niitä automaatio olisi toimintakyvytön ja sokea.
2. SSOT-EDGE — pellon oma SSOT-keskus
Edge on pieni tietokone (esim. Raspberry Pi Zero 2w), joka:
- vastaanottaa anturidatan
- tallentaa sen paikallisesti
- lähettää sen eteenpäin muutostilanteissa
- lähettää ohjauskomennot kaivolle
- toimii myös offline-tilassa
Edge on tärkeä, koska se varmistaa:
- toimintavarmuuden (toimii vaikka netti katkeaa)
- turvallisuuden (rajatut komennot, sertifikaatit)
- nopeuden ja tehokkuuden (vain muutokset raportoidaan)
Pellon SSOT-EDGE on SSOT-automaation valvoja ja ohjaaja.
3. SSOT-SCADA — valvomo
SCADA-kerros kerää pellon tapahtumat:
- pohjavesi
- maankosteus
- kaivon tila
- hälytykset
Tallentaa tiedot InfluxDB-aikasarjatietokantaan, ja näyttää Grafanassa.
Viljelijälle tämä näkyy näin:
- selkeä kojelauta
- reaaliaikainen näkymä
- historiatiedot
- trendit
- hälytykset Telegramiin
SCADA on pellon muisti.
4. SSOT-MES — ohjauskeskus
MES-kerros on järjestelmän keskus. Se yhdistää:
- SCADA-datan
- sääennusteet
- kasvin kasvuvaiheen
- maalajin
- ojaston rakenteen
- viljelijän tavoitteet
MES ei tee päätöksiä — se valmistelee ne.
Esimerkiksi:
“Rankkasade 36 h päästä. Suosittelen laskemaan padotusta 15 cm.”
Viljelijä voi hyväksyä, hylätä tai antaa automaation hoitaa.
MES on pellon konsultti.
4.1. Telegram — käyttöliittymä, joka kulkee taskussa
Viljelijä ei tarvitse:
- erillisiä sovelluksia
- monimutkaisia kirjautumisia
- uusia laitteita
Kaikki toimii Telegramissa:
- hälytykset
- suositukset
- ohjauskomennot
- raportit (esim. aamu raportti: ”kaikki kunnossa, ei kiireellisiä tehtäviä”)
- tekoälyagentin keskustelu
Telegram on pellon kaukosäädin.
4.2 Tekoäly (LLM + MCP + Skills) — ”tämä on tulevaisuus”
Tekoäly on tulossa osaksi SSOT-MES kokonaisuutta. Tekoäly muuttaa
SSOT-automaation toiminnan sääntöpohjaisesta automaatiosta älykkääksi.