Kiitos kuluneesta vuodesta!
Vuosi 2025 on ollut täynnä yhteistyötä ja edistystä. Haluan kiittää kaikkia yhteistyöstä, joka on mahdollistanut SSOT-automaation kehittämisen.
Erityinen kiitos kuuluu Saija Hamaralle, hänen tärkeitä asioita esiin nostavasta opinnäytetyöstään, Säätösalaojituksen käyttäjäkokemuksia Pohjois-Suomesta. Tämä työ antaa ajattelemisen aihetta kaikille säätösalaojituksen ja säätökastelun parissa työskenteleville. Voit kuunnella yhteenvedon opinnäytetyöstä klikkaamalla tätä linkkiä.
Säätösalaojituksen yhteydessä mainitaan usein etäohjauksen mahdollisuudet ja tulevaisuuden visiot kosteusantureista, joiden avulla automaatio hoitaa säätämisen. Tässä kohtaa olisi hyvä pysähtyä miettiä, onko järkevää ohjata säätökaivoa etänä, tai antaa automaation hoitaa säätökaivojen asetukset. Säätämisen ehdoton edellytys on aina tieto järjestelmän nykyisestä tilasta. Säätötoimenpiteet täytyy pohjautua todelliseen tietoon eikä arvailuihin pohjaveden tasosta tai sääennusteisiin, joista on heikosti arvioitavissa paikallisten rankkasateiden todennäköisyys. Automaation ”oma itsenäinen päätöstenteko” ennusteiden perusteella on järkevää vain tilanteissa, joissa pyritään estämään merkittävät vahingot. Etäohjaus ilman järjestelmän seurantaa, eli tietoa järjestelmän tilasta, on uhkapeliä, jossa ei voi voittaa.
Säätösalaojituksen hyödyllisyys tulee järjestelmän käytöstä, jossa huomioidaan järjestelmän tila, pellon ominaisuudet ja sääennusteet. Säätösalaojitus ja -kastelu ovat nimensä mukaisesti säätöjärjestelmiä, joita tulee säätää hyödyn saavuttamiseksi. Tärkein kehityskohde säätösalaojituksen kehittämisessä olisi säätösalaojituksen ohjeistus, jossa kerrotaan miten säätösalaojitusta tulisi käyttää ja mitä riskejä siihen sisältyy. Nykyinen ohjeistus on keskittynyt säätösalaojituksen ja -kastelun teknisiin toimintaperiaatteisiin, sekä soveltumiseen erityyppisille pelloille.
2025: MCP – 2026: MCP-UI
Teknologian saralla olemme nähneet MCP-protokollan läpimurron vuoden 2025 aikana. Vuosi 2026 tuo mukanaan MCP-käyttöliittymät (MCP-UI video).
Tekoälyn käyttäminen on tulevaisuudessa yhä helpompaa. Tein loppuvuoden aikana testejä tekoälyn MCP-palveluilla. SSOT-automaatio käyttää tekoälyä Telegram viestien välityksellä. Käyttö on siis hyvin samanlaista kuin tekoälyn kanssa käytävä Chat-keskustelu. Pisteellä alkavat Telegram-viestit tulkitaan kysymykseksi tekoälylle, esimerkissä käytetään MCP-palvelua:
Mikäli halutaan kuvaaja säätökaivon tilanteesta aloitetaan viesti pilkulla
( ’,’ -merkillä), säätökaivo tunnus ja tarvittavat parametri-tiedot:
Esimerkin kuva on muodostettu InfluxDB 3 Core aikasarjatietokannasta
MCP-protokollan välityksellä. InfluxDB 3 on rakennettu Rustin ja
FDAP-pinon – Flightin, DataFusionin, Arrow’n ja Parquetin – pohjalta.
Nautitaan Joulun rauhasta ja valmistaudutaan yhdessä tulevan vuoden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Kiitos vielä kerran ja menestyksekästä uutta vuotta!