14.3.2025, Alajärvi, Järviseudun ammatti-instituutti, Kurejoen toimipiste.
Säätösalaojituksen ja säätökastelun laitteistot
Loppuvuodesta 2024 (11.11.2024, Tuuri, Hotelli OnnenTähti) esiteltiin uutta laitteistoa säätösalaojituksen automatisointiin. Säätösalaojakaivo on edellytys säätösalaojituksen ja -kastelun toimenpiteiden toteutukselle automaattisesti tai etäohjaukselle. Säätösalaojituksen ja -kastelun automatisointiin tarvitaan säätökaivon lisäksi myös muuta tekniikkaa, kuten tietoliikenneyhteydet, kastelupumppaamot ja hyvin tarpeelliset pohjavesiputket.
Jo noin kaksi vuotta aikaisemmin syyskuussa 2022, kysyin säätösalaojituksen asiantuntijalta, mikä olisi hyödyllisin kehityskohde säätösalaojituksessa?
Vastauksena oli: ”toimiva automaattinen pohjavesiputki, joka ei haittaa viljelytoimenpiteitä… jos sellaisen joku pystyy tekemään, niin…”
Uudet ohjaustekniikat
Uusi pohjavesiputki, kahden ja puolen vuoden jälkeen:
Pohjavesiputkea ohjataan säätökaivon automaatiolla
tai pohjavesiputken omalla ohjausyksiköllä
Uuden pohjavesiputken toimintaperiaate
Pohjavesiputken toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen. Pohjavesiputkeen pumpataan ilmaa, jolloin ilmanpaine putkessa nousee, kunnes paine vakiintuu ilman päästessä pois pohjavesiputken avoimesta alaosasta. Ennen ilman pumppaamista ja pumppauksen aikana vakiintunut Ilmanpaine mitataan ja paine-erosta saadaan laskettua pohjavesiputken vedenpinnan korkeus.
Pohjavesiputkeen johtava paineputki asennetaan suojaputkeen pellon muokkauskerroksen alapuolelle, joten pohjavesiputki/paineputki eivät ole esteenä viljelytoimenpiteille. Normaali ilmanpaine mitataan aina ennen pohjavesiputken ilmanpainetta, joten sään aiheuttama ilmanpaineen vaihtelu ei vaikuta mittaustuloksiin. Edulliset ilmapaineanturit mittaavat ilmanpaineen muutokset hyvin tarkasti, joten samaa paineanturia tulee käyttää mitattaessa molemmat painearvot.
Jokaisen mittauksen välillä painearvon tulee siis vakiintua ”sään mukaiseen ilmapaineeseen”, joten mittausvälin tulee olla vähintään 2 minuuttia, mikä riittää hyvin säätösalaojituksessa mittaustiheydeksi. Mittausväliä ym. mittaustieto voidaan ohjata esim. Telegram viesteillä:
Ohjauskomento ”kp a3 ?” on lyhennys komennosta ”kaivonpohjavesi a3 ?”, vastaavasti ”kv a3 ?” antaa kaivon a3 vedenpintaan liittyvät tiedot. Komento ”kp a3 t1” asettaa kaivon a3 pohjavesitiedot tulostumaan Telegram-viesteiksi. Vastaavasti ”kv a3 t1” tulostaa kaivon vedenpinnan tiedot ja ”kv a3 t0” poistaa tulostuksen. Mittaustiedot tallentuvat InfluxDB aikasarjatietokannan lisäksi SSOT järjestelmään UNS-tietona, joten viimeisin mittaustieto on saatavilla komennolla ”kv a3 ?” tai ”kaivo a3 ?”, joka tulostaa säätökaivon kaikki tiedot.
Komento ”kaivo a3 ?” lyhennetään ”k a3 ?” ja vastaavasti pohjavesiputken ohjauslaitteiston komennot ”pohjavesiputki a6 ?” lyhennetään ”p a6 ?”. Annettaessa komento ”apua” tai ”?” tulostetaan ohjeet, mitä komentoja on käytettävissä. Komento ”a” on varattu aurinkopumpulle ja ”s” sääasemalle.
Telegram-ohjaus on vielä kehitystyön alla, joten siihen tulee vielä muutoksia. Esimerkiksi, nyt mittaustieto annetaan pohjavesiputken paine-eron mukaisen vesipatsaan korkeutena. Käyttökelpoisempi tieto olisi pohjaveden korkeus pellon pinnasta, eli kuivavara. Kuivavaran laskeminen riippuu pohjavesiputken asennussyvyydestä, joka pääsääntöisesti on noin 20-30 cm maanpinnasta. Pohjavesiputken asennussyvyys ja koordinaatit asetetaan SSOT-EDGE ohjelmaan, jolloin Telegram viesteihin ja SSOT-SCADA ohjelman kartalle tulee pellon kuivavaratiedot automaattisesti.
”Pohjavesiputki” tekstin sijaan, voisi kartalla näkyä pellon kuivavara ja ”Säätökaivo” tekstin kohdalla kohdalla jotain säätökaivon toimintaa liittyvää tieto, mitä sen pitäisi olla? Ota yhteyttä ja ehdota kehitysideoita!
Vastaa