Pohjavesiputki on pohjaveden pinnantarkkailun havaintoputki. Säätökastelussa pyritään säätämään pellon pohjaveden pinnankorkeus kasvistolle sopivalle tasolle, joten pohjaveden pinnankorkeuden havainnointi on säätökastelussa erittäin oleellinen toimenpide.

Sopiva pohjaveden pinnankorkeus on kasviston juuriston, maan rakenteen ym. säätökasteluun liittyvän tekijän summa. Pääosassa on kasvin juuriston syvyys ja kyky käyttää maaperään sitoutunutta vettä sekä kasvuston tulvansietokyky. Mikäli riski kasvustoa uhkaavasta tulvasta on merkittävä tulee se huomioida.

Pellon pohjaveden pinnankorkeuden seuranta antaa arvokasta tietoa maaperän rakenteesta ja sen ominaisuuksista sääolojen vaihdellessa kuivuusjaksojen ja rankkasateiden välillä. Mikäli on olemassa tarkka tietoa maaperän vedenläpäisystä, voidaan rankkasateiden todennäköisyyden kasvaessa ajoittaa ennakoivat toimenpiteet ojastoittain tulvien estämiseksi.

Pohjavesiputki säätökastelun automaatiossa

Säätökastelun automaatiolla pyritään pitämään pohjaveden pinnankorkeus sopivalla tasolla, joten tieto pohjaveden pinnakorkeudesta on luonnollisesti avaintieto säätötoimenpiteille. Pellon pohjaveden pinnankorkeus riippuu monesta tekijästä, kuten säätösalaojituksella padotuista sulamisvesistä sekä maaperän rakenteesta ja ominaisuuksista pidättää pohjaveden vajoamista. Suurin merkitys on kuitenkin sademäärillä sekä poutajaksojen ja haihdunnan vaikutuksella. Sään ääri-ilmiöiden, rankkasateiden ja pitkien poutajaksojen, vaikutus pohjaveteen ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen sademäärään.

Pohjaveden pinnankorkeus on tehtyjen toimenpiteiden, pellon maaperän ja sääolosuhteiden välinen kokonaisuus, jota on automaatiolla mahdoton ohjata mikäli ei ole riittävää tietoa kaikista pinnankorkeuteen vaikuttavista asioista. Automaatio tarvitsee tietoa säätötoimenpiteiden vaikuttavuudesta, joka saadaan kokemusperäistä tietoa tarkemmin seuraamalla pohjavedenpinnan muutosnopeutta pohjavesiputkilla.

Pohjavesiputki on säätökastelussa pellon vesitalouden hallintaan liittyvän kokonaisuuden seurantaväline. Pohjaveden pinnankorkeuden muutokset ovat pääsääntöisesti niin hitaita ettei pinnansäädön takaisinkytkentää voi tehdä automaation ohjaukseen, mutta ilman tietoa pinnakorkeudesta, ei ole mahdollista hyödyntää seurantatietoa ko. pinnan muutosnopeuksista eri sääolosuhteissa. Suora kytkentä automaatio-ohjauksen ja pohjavesiputken välillä on hyödyllinen esimerkiksi tilanteessa, jossa säätökaivon ohjaustoimenpiteet ovat jääneet tekemättä ja rankkasade osuu pellolle. Pohjaveden pinnan ylittäessä asetettu raja-arvo säätökaivon laskuaukko voidaan avataan automaattisesti, ilman erillistä ohjaustoimenpidettä.