Node-RED kehitysympäristö on automaatin lisäksi käyttökelpoinen tietojärjestelmien yhteensovittamiseen esimerkiksi tiedonkäsittely JSONata kyselyillä InfluxDB aikasarjatietokantaan sopivaksi. Myös käyttöliittyminen muokkaaminen ja tiedon linkittäminen kartalle on Node-RED ympäristössä mahdollista hyvin pienellä työmäärällä.

IT-ohjelmistot, jotka analysoivat tai visualisoivat tietoa, kuten Grafana ovat erittäin monipuolisia ja varmasti ominaisuuksiltaan riittäviä. Mutta millaista tietoa voidaan käytännössä hyödyntää säätösalaojituksesta ohjauksessa?

Automaatiojärjestelmän tuottaman tiedon eheys ja laatu vaikuttavat tiedon käytettävyyteen. Satunnaisten häiriöiden jne. aiheuttamat virheet saattavat rikkoa tiedon eheydeltään käyttökelvottomaksi, ellei virheellistä tieto voida poistaa esimerkiksi reunalaskennan avulla. Tiedon eheyden lisäksi tiedon laatu on automaation toiminnalle keskeinen. Onko säätösalaojakastelun automaattiset ohjaustoimenpiteet mahdollista toteuttaa oikein ja ajallaan, mikäli pellon pohjaveden pinnankorkeudesta ei ole ajantasaista mittaustietoa?

Tavoitteena on jalostaa automaatiojärjestelmästä saatu eheä ja laadukas tieto sekä avoin data (esimerkiksi säätutkatieto ja sääennusteet) IT-ohjelmistolla säätösalaojituksen automaatiolle käyttökelpoiseen muotoon. Havainnollinen esimerkki tieto-opin hierarkiasta (Oletushallituksen/Sitran kuva)